Olento herää..

Salon Seudun Sanomat, voit klikata kuvan isommaksi

Kuvat: Anne Savitie

Viimeiset päivät

Seisovaa jättiläistä savetettiin vielä jaloista, käsistä ja keskivartalosta ennen tukipuiden poistamista.

Kuka sano et tää ois tylsää?

Jättiläinen jätettiin viilentymään

Nostettuamme myyttisen olentomme pystyyn, valoin teosta pystyssä pitävät betoniset perustukset paikoilleen. Jätimme sen sitten viikoksi ruodepuiden varaan lepäämään. Tällä aikaa betoniset painot kovettuivat ja pystyimme jatkamaan alarungon savetusta. Olinkin jo kaivannut hetken irtautumista pitkällisestä projektista, joka oli jo tässä vaiheessa kestänyt useita viikkoja.

Nostovaiheet

Neljä kasvoa

Valkonaamasta tulikin valko-otsainen.

Rankka raekuuro pesi pois valkonaaman.




Päässä on vain yksi iso korva.

Äimistelijät ja pällistelijät

Hyvät silmät!

Näkinkengät ja paju. Valtava sensaatio! Gröndis likes!

Juhannusvieraat

Raita Virkkunen, hevoskuriiri.




Jättiläisen maine kiiri aina Turkuun asti. Juhannusvieraita saapui kylään ja heidät heti laitettiin suorittamaan yhteisöpalvelusta suoraan jättiläisen iholla.

Kädet saveen.

Anne Savitien muovaama "Sielu" liitettiin jättiläiseen


Pajutettua kättä

Ensimmäisiä saviolki kokeiluja

Ruohonjuuresta se jättiläinenkin..

Kaikki kollektiiviveistoksen rakennukseen käytetty materiaali, terästä lukuun ottamatta, on kerätty aivan sen lähialueelta. Paju maantien varrelta. Olki läheisiltä maatiloilta. Savi ja näkinkengät suoraan joen notkosta. 


Anne leipoi työpajalaisille sämpylöitä, joita nautittiin tauoilla Kaivolan ja Inkereen kauppiaiden lahjoittaman kahvin kanssa.

Työn sankari

Lähinaapurit Jokiharjun talosta Lasse ja Ilpo osallistumassa jättiläiseen. Ilpo oli työpajan ahkerin osallistuja. Hän oli mukana joka päivä, aivan ensimmäistä lukuun ottamatta. Muutenkin heille kuuluu Iso Kiitos työpajan onnistumisesta.

Vierailu Kajalakodissa

Pään pajutusta jatkettiin sisällä. Pajun kanssa työskentely herätti Kajalakodin asukkaissa muistoja vanhoilta ajoilta, jolloin pajua käytettiin hyödyksi monissa eri käytännön tarkoituksissa.

Eräänä päivänä vierailin Kajalakodissa mukanani puinen, jättiläisen pään aihio ja kimppu tuoretta pajua. Asetin pään pöydälle ja kerroin tekeväni yhdessä Perttelin asukkaiden kanssa nelikätistä ja -kasvoista jättiläistä. Vanhukset ymmärsivät kyllä mistä oli kyse, vaikkakin osallistuminen itse pään pajutukseen oli varovaista. "Parempi että pajutat itse ja me siivotaan ne valmiiksi" Leppoisan jutustelun lomassa hörpättiin kahvit.